Ympäristöystävällistä lentämistä

Koneensa ohjaamossa korkealla taivaan sinessä purjelentäjä on yksin. Ennen kun sinne saakka päästään, miltei kaikki tapahtuu yhteistyönä kerhossa ja muiden kentällä olevien kanssa.

Purjekone hinataan taivaalle useimmiten moottorikoneen avulla, joissakin paikoissa käytetään myös vintturi- ja autohinauksia. Purjekoneet ovat kaksi- tai yksipaikkaisia, ja nykyään purjekoneissa voi olla myös oma rungon sisään vedettävä moottori. Purjekone pysyy ilmassa lämpimien ilmavirtauksien eli termiikkien avulla. Termiikkejä kutsutaan puhekielessä nostoiksi.

Harrastamaan pääsee ilman omaa konetta, sillä ilmailukerhot omistavat koneet joilla jäsenet pääsevät lentämään. Eli muutaman kympin jäsenmaksulla saat arvokkaan kaluston käyttöösi.

Purjelentokoulutus

Kerhot ja niiden muodostamat purjelentokeskukset kouluttavat uusia lentäjiä ja antavat lisäkoulututa eri puolilla Suomea.

Ensimmäinen kurssi on lupakirjakurssi, jonka suoritettuaan oppilas saa viranomaisen myöntämän lupakirjan. Purjelentokoulutuksen alaikäraja on 15 vuotta ja Trafi voi myöntää itsenäiseen toimintaan oikeuttavan lupakirjan 16-vuotiaalle. Ennen koulutuksen aloittamista on käytävä lääkärintarkastuksessa, mutta vaatimukset eivät ole tiukat. Esim. silmälasit eivät estä purjelentoharrastusta.

Lupakirjakurssiin kuuluu tarvittava, muutaman kymmenen tunnin teoriaopetus ja vähintään 10 lentotuntia ja 50 lentoa, joista 10 yksin. Teoria opetetaan joko kurssin aikana, monilla paikkakunnilla teoriakurssi järjestetään jo edeltävänä talvena.

Lentokoulutuksessa käytetään kaksipaikkaisia koulukoneita, joissa opettaja istuu takana ja oppilas edessä. Kurssin hintaan vaikuttaa käytettävä hinaustapa, lentokonehinauksessa lennettävät lupakirjakurssit maksavat noin 2500 euroa. Kurssien yleisin kestoaika on muutamia viikkoja tai muutamia viikonloppuja ja viikon mittainen intensiivijakso.

Peruskoulutuksen jälkeen kerho tarjoaa uudelle pilotille harjoituskoneen, joka on helppo lentää mutta jonka suorituskyky ei vielä ole huippuluokkaa. Tällaisella kalustolla kerätään kokemusta ja varmuutta ennen siirtymistä haastavampien lentotehtävien ja kovemman kaluston pariin.

Jatkokoulutusta

Lupakirjan saatuasi voit hankkia jatkokoulutusta eri osa-alueilta. Sellaisia ovat mm. mittarilentokoulutus pilvessä lentämistä varten taikka kurssi jossa opit lentämään vuoristossa. Tai vaikkapa matkalentokoulutus, jonka turvin voi lähteä todellisiin purjelentoseikkailuihin. Kokeneet harrastajat lentävät rutiininomaisesti useiden satojen kilometrien matkoja nauttien etenemisen antamista haasteista. Purjekoneilla voidaan harrastaa myös taitolentoa.

Harrastuksen jatkon virstanpylväinä ovat kansainväliset purjelennon suoritusmerkit hopea-, kulta- ja timantti-C. Jokaista varten on omat, tiukkenevat vaatimuksensa. Purjelennossa, tunnetaan myös pelkkä perus-C. Sen saa viiden yksinlennon jälkeen.

Kilpailuja

Suomessa järjestetään vuosittain 4-6 purjelentokilpailua. Kisoja järjestetään paikallisista harjoituskilpailuista MM-tasolle saakka. Suomalaisten menestys kansainvälisissä purjelentokisoissa on ollut erittäin hyvä.

Perinteinen purjelentokisa on viikosta kahteen kestävä tapahtuma. Joka päivä sään salliessa lennetään kilpailun johdon määräämä lentotehtävä. Se on yleensä nopeuslento tietyllä reitillä. Reitin nopeimmin kiertänyt on päivän voittaja ja saa suurimman päivittäisen pistemäärän. Päiväpisteet lasketaan yhteen ja eniten kerännyt pilotti on voittaja.

Lisäksi on hieman rennompi purjelentokisa, maaliinlaskukisa, jossa jokainen kilpailija laskeutuu annetulle alueelle mahdollisimman tarkasti. Tämä on laji jossa parhaimmat laskeutuvat samaan kohtaan joka kerta, ja jo metrin heitosta saa paljon virhepisteitä.