LENTOTOIMINTAOHJE

Päivitetty 4.2.2020

Jokaisen kerholaisen, joka lentää kerhon koneella päällikkönä, on täytettävä sähköinen pilottikaavake ennen kauden ensimmäistä lentoa osoitteessa:

Pilottikaavake: https://forms.gle/EPXXGNe9cehnDqmr5

Tähän lentotoimintaohjeeseen on koottu asioita mukavan ja turvallisen purjelentotoiminnan harjoittamiseksi Räyskälän Ilmailukerhossa. Purjelentojaoston kaluston käyttöoikeus on jäsenellä, jonka jäsenmaksu on maksettu, lupakirja ja medikaali ovat voimassa ja aiemmat lentomaksut on maksettu eikä jäsentä ole määrätty lentokieltoon. Lisätietoja saat kerhon sivuilta https://www.rayskalanilmailukerho.fi sekä purjelentojaoksen johtokunnan jäseniltä. Päivityksiä tehdään mahdollisesti myös kauden aikana.

Yleistä

Lentotoiminnan valvonta

Räyskälän ilmailukerhon kotikenttänä on Räyskälä (EFRY), jossa noudatetaan kentän pysyväismääräyksiä. Päivitetyt määräykset ovat luettavissa säätiön internet-sivuilta. Kerhon lennonopettajat ja kokeneet kerhon jäsenet ohjaavat toimintaa ja valvovat lentokokemusta yhdessä jaoston johtokunnan kanssa. Kokonaiskokemuksen lisäksi painotetaan varsinkin vuotuista lentotuntumaa. Luvan ohjeista poikkeamiseen voi antaa jaoston johtokunta, joka myös päättää toimenpiteistä sääntörikkomuksissa.

Vakuutukset

Kerhon kalustolla on olemassa seuraavat vakuutukset:

  • kaikissa on lentovastuuvakuutus (kolmannen osapuolen vahinkojen varalta)
  • kaikilla koneilla on kaskovakuutus (kattaa koneelle aiheutuneet vauriot)
  • kaikilla koneilla on istuinpaikkavakuutus
  • perävaunuilla on liikennevakuutus ja kaskovakuutus

Koneen päällikön / perävaunua käyttävän kerhon jäsenen omavastuu vaurioissa on vakuutusyhtiön koneen tai perävaunun kaskovakuutuksessa määrittämän omavastuun suuruinen. Lentovastuu- ja istuinpaikkavakuutukset vastaavat ilmailumääräysten edellyttämää vähimmäistasoa. Mikäli jäsenen omat paperit eivät ole kunnossa, niin jäsen vastaa koko vahingosta (mikäli vakuutusyhtiö vähentää korvausta tai ei korvaa vahinkoa kerholle). Koneen vakuutukset voi tarkistaa koneen asiapaperikansiossa olevista vakuutustodistuksista. Lisäksi kerholla on (Suomen Ilmailuliiton kautta) toiminnan vastuuvakuutus sekä SIL:n henkilöjäsenillä Ilmailijan tapaturmavakuutus (Sporttiturva). Kts https://www.ilmailuliitto.fi/ilmailuliitto/jasenasiat/jasenedut/.

Kertauslennot / perehdytys

Kevätkertauskoululennot (vanhat jäsenet)

Lentokaudella järjestetään 2-3 kevätkertaustilaisuutta, joista yhteen on pakollista osallistua, mikäli haluaa lentää kerhon kalustolla kauden aikana.

 

Lentokausi aloitetaan kevätkertauskoululennolla mieluiten oman kerhon, eli Räyskälän Ilmailukerhon opettajan kanssa. Kevätkertauskoululennon voi lentää myös toisen Räyskälä-säätiön jäsenkerhon lennonopettaja, kunhan asiasta ilmoitetaan jollekulle kerhon lennonopettajista puhelimitse tai suullisesti.

Kevätkertauskoululentoja ei tarvitse lentää, kun

  • kokonaislentokokemus on yli 200 tuntia ja
  • edellisellä kaudella on lennetty ainakin 5 lentoa.

 

Uusi tarkkari pitää lentää (alle 200h lentäneet), jos

  • edellisestä purjelennosta on yli 2 kuukautta ja
  • lentoja koko kaudella on alle 5.

 

Kevättarkkarilla tarkastetaan jäsenen riittävää valmiutta turvalliseen lentämiseen ja omatoimiseen lennonsuunnitteluun paikallislennoilla, minkä vuoksi epävarmalla kelillä on irrotuskorkeutena käytettävä 1000 metriä.

Kevättarkkarin hyväksynyt opettaja voi harkintansa mukaan rajoittaa lennettyjen tyyppien käyttöä ja määrätä kauden ensimmäisille lennoille jonkin helpomman koneen, kuin millä aikaisemmin on lennetty.

Em. säännöt kevätkertauskoululennoista koskevat myös opettajia

Uusien jäsenten kerhotarkastuslennot

Uuden jäsenen on lennettävä kerhon lennonopettajan kanssa kerhotarkastuslento, jonka jälkeen opettaja voi antaa luvan kerhon kaluston käyttöön. Lennonopettaja voi antaa luvan kaluston käyttöön ilman kerhotarkastuslentoa, jos katsoo lentokokemuksen ja -tuntuman riittävän hyväksi ja jäsenen jäsenmaksu on suoritettu.

Perehdytyskoulutus

Uudella konetyypillä lentämiseen on ilmailumääräyksen PEL M2-41 mukaan saatava perehdytyskoulutus. Perehdytyskoulutuksessa tutustutaan lentokäsikirjaan.

Ohjeelliset tuntirajat:

TYYPPI AIKAISEMPI TYYPPI TUNTIRAJA
SZD Junior ASK-21/ koulukone Opettajan harkinta
LS-4b ASK-21, Junior tai vastaava 35 h / opettajan harkinta
LS-8-18 LS-4 tai vastaava 50 h kokonaiskokemus
Discus 2b LS-4 tai vastaava 50 h kokonaiskokemus
ASG-29 LS-8 / Discus 2b tai vastaava 100 h kokonaiskokemus
Duo Discus XL tyyppikoulutus 100 h kokonaiskokemus (päällikkönä lennettäessä)

 

 

Tyyppien lentäminen

Tyyppilennon tarkoituksena on rauhallinen tutustuminen oudon konetyypin ohjattavuuteen ja suorituskykyyn, koska ennakkotuntumaa ei vielä ole.

Tyyppikoulutus voidaan antaa kun:

  • kaksi kerhon omaa lennonopettajaa sitä suosittelee ja
  • edellisellä tyypillä on lennetty ainakin 10 lentoa eikä lentotavasta/laskuista kaudella ole ollut erityistä huomauttamista.
  • viimeisen 6kk aikana on lennetty vähintään 5 lentoa

 

Räyskälän Ilmailukerhossa voi tyyppikoulutuksen antaa tyypitystä suosittelevien kahden kerhon lennonopettajan yhdessä valitsema, konetyypin hyvin tunteva henkilö.

Jos tyyppikoulutettava on lento-oppilas, on tyypittäjän oltava lennonopettaja.

Erityisesti painotetaan viimeaikaista lentokokemusta. Toisessa kerhossa lennetyt tyypit kelpaavat pääsääntöisesti sellaisenaan. Luvan antaa kerhotarkkarin lentänyt lennonopettaja.

Kaikissa tapauksissa lentokokemus, lentotuntuma, lentokäsiala ja opettajien harkinta ratkaisevat. Poikkeuksista päättää purjelentojaoston johtokunta. Räyskälä-säätiön koulutuslupaan ovat merkittynä: Junior, LS-4b ja Duo Discus XL.

Tyyppikoulutus koostuu:

  • lentokäsikirjaan ja koneeseen tutustumisesta ja kuulustelusta maassa
  • tyyppikouluttajan antamasta koneen purkamis- ja kasauskoulutuksesta, LS-8:n ja ASG-29:n kohdalla myös erilaisten siivenkärkipalojen käytöstä ja niiden vaikutuksesta lento-ominaisuuksiin sekä vesipainolastin käytöstä ja vaikutuksesta konetyyppiin,
  • tyyppikouluttajan antamasta opastuksesta (briefauksesta) koneen ohjausominaisuuksiin,
  • ASG 29 kohdalla myös opastuksesta laippojen oikeaan käyttöön lentoonlähdössä, lennolla eri nopeuksilla ja lähestymisessä/laskussa,
  • Duo Discus XL:llä lennettäessä laskulaippojen tehon merkitys laskussa sekä muita koneita suuremman lentomassan huomiointi ja
  • lennosta yleensä tasaisessa säässä (ei haitallista sivutuulta): esim. 1. hinaus 750 metriin ja 2. hinaus laskuharjoituksena 250 metristä.
  • tyypit lennetään pääsääntöisesti loppupäivästä.

 

Jos tyyppilentojen valvojalla ei ole ollut erityistä huomautettavaa, voidaan tämän jälkeen lentää ensimmäiset paikallislennot termiikissä.

Lentovuorot

Konejako

Räyskälän Ilmailukerhon aamurutiinit alkavat 09:00 konejaolla II-hallin “isossa päässä”, halliaukiolla.

Kerhon koneet jaetaan paikalle saapuneiden kerholaisten kesken hyvässä sovussa ja jos samalle koneelle on useampia lentäjiä, sovitaan lentovuoroista ja lentojärjestyksestä. Jos kaikkia koneita ei ole jaettu, pyritään välttämään koneen jakamista päivän aikana. Koneiden jaossa jäsenellä, jolla on edellisestä lennosta kerhon koneella lyhyempi aika, on annettava toiselle jäsenelle mahdollisuus lentää haluamansa lento. Koneita jaettaessa voidaan huomioida viimeisen viikon aikana lennetyt tunnit jäsenten kesken.

KAIKKI lentävät pilotit yhdessä osallistuvat hallin tyhjentämiseen klo 09:00 yhteistyössä muiden kerhojen ja lentäjien kanssa.

Konejakoon osallistuminen on erittäin suositeltavaa, jotta myös vähemmän lentäneet voivat saada ohjausta lentopäivän suunnitteluun, ja kaikki päivän aikana lentävät ovat kerholaisten tiedossa.

Varaukset

Kisa- ja viikkovarausanomukset esitetään purjelentojaoston johtokunnalle keväällä johtokunnan ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Anomukset käsitellään pian ja lista varauksista julkaistaan kerhon verkkosivuilla.

Hakemuksia myönnettäessä otetaan huomioon seuraavat asiat: Jäsenen viimeaikainen kerhotyöaktiivisuus (mm. huoltoihin osallistuminen, hallintotyöt, varainhankinta, opettajana toimiminen)

Päällekkäisten hakemusten tapauksissa huomioidaan hakijan viimeaikaisen kerhotyöaktiivisuuden lisäksi edellisen kahden vuoden aikana myönnetyt varaukset. Varauksia myönnettäessä pyritään jäsenten tasapuoliseen kohteluun.

Kesken kauden on mahdollista tehdä hakemuksia. Lähtökohtaisesti hakemuksia hyväksytään vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa.

Jos hakija ei käytä joko kokonaan tai osittain hänelle myönnettyä konevarausta, siitä on viipymättä ilmoitettava jaostonjohtokunnalle, joka tiedottaa jäseniä (että muut voivat lentää). Mikäli konevaraus perutaan alle kolme viikkoa ennen varauksen alkua, joutuu jäsen maksamaan varausmaksun anotun varauksen ajalta.

Vuokraus kerhon ns. ulkopuolisille, joka liittyy kerhoon vain lentääkseen kerhon kalustolla (kumminkin oltava kerhon jäsenmaksu maksettuna) esim. kansalliset ja kansainväliset kilpailut. Vuokrahintaa tarkastellaan ja korjataan vuosittain yleisen hintatason mukaiseksi.

Kisavaraukset

Hakijoita pyydetään hakemuksessaan mainitsemaan kilpailu/kilpailut, joihin haluaa osallistua, sekä haettu kone + mahdollinen 2./3. vaihtoehto, sen varalta, mikäli päällekkäisiä hakemuksia tulee. Hakemuksessa voidaan tuoda esiin hyväksymistä puoltavia asioita kuten kerhotyöt yms.

Poikkeuksista päättää jaoston johtokunta.

Viikkovaraussysteemi ma – pe

Arkiviikkoina maanantaista perjantaihin ovat voimassa viikkovaraukset, joita jäsenet ovat voineet tehdä kevättalven aikana. Viikoittain viikkovarauksen piirissä voi olla on kerrallaan kaksi konetta seuraavista: LS8-18 (ES), Discus 2b (2T), ASG-29 (EZ) ja Duo Discus (HIK). Junior (K2) ja LS-4b (EE) ovat varattavissa vain kilpailuihin tai lentoleireille.

Kerhon jäsenellä on mahdollisuus kahteen (2) varausviikkoon, jotka eivät voi olla peräkkäin. Henkilöllä, joka on varannut koneen kahteen tai useampaan kilpailuun, on oikeus tehdä vain yksi viikkovaraus kisavarausten lisäksi.

 

Lentäjän tekemä viikkovaraus koskee koneyksilöä ja on voimassa kunakin päivänä vain, jos pilotti itse on halleilla kello 09:00 vahvistamassa varauksensa ja avustamassa koneiden kasaamista ja hallin purkua. Jos pilotti ei ole tuolloin paikalla, on varausvuoro päivän osalta menetetty ja kone vapaasti jaettavissa.

Kaluston käsittely / käytäntö

Koneen ottaminen käyttöön

Päivätarkastukset

Purjekoneen päivätarkastuksesta ja kunnosta päivän toimintaa varten vastaa lennon päällikkö. Päivätarkastuksessa havaitut lentotoimintaan vaikuttavat puutteet pitää hoitaa kuntoon. Aina on syytä kiinnittää huomiota myös koneen yleiseen siisteyteen. Pesu ja imurointi ovat useinkin paikallaan. Epäilyttävien havaintojen osalta ota aina yhteys lennonopettajaan tai kokeneempaan kerholaiseen ennen lennolle lähtöä. Vioista ilmoitetaan aina kerhon huoltopäällikölle tai paikalla olevalle lennonopettajille.

Maakuljetus

Purjekoneita voidaan varovaisuutta noudattaen vetää autolla radan päähän. Paketti- tai asuntoautolla veto kärkipyörää käyttäen on kokonaan kielletty. Jos konetta vedetään ilman saattajaa siiven kärkipyörää käyttäen, on käytettävä riittävän hidasta vetonopeutta. Ensimmäistä kertaa ilman saattajaa vedettäessä on mukana oltava kokeneempi opastaja. Lähtöpaikalla tulee huomioida, etteivät kuljetusvälineet jää lojumaan sinne tänne, vaan ne laitetaan yhteen kasaan riittävän kauas kiitotiestä (Räyskälässä kalkkiviivan taakse).

Koneen jättäminen säilytykseen

Koneen viimeinen lentäjä on velvollinen huolehtimaan, että koko kone on lentopäivän jälkeen puhdas eli lentopäivän aikana kertyneet epäpuhtaudet pestään pois, käyttäen siihen sopivia pesuvälineitä, jarrukotelot kuivataan ja koneeseen laitetaan peitteet ja se siirretään halliin tai puretaan perävaunuun. Akku/akut on laitettava yöksi lataukseen ja Oudiet/loggerit vastaavasti Pellikan pajalle. Jokaisen kerhon jäsenen on huolehdittava, ettei kerhon kalustoa unohdu ulos yöksi, sateeseen tai ankkuroimatta. Seuraavien asioiden hoitaminen on päivän viimeisein lentäjän vastuulla hoitaa:

  • Siiven etureunojen pesu puhtaalla mikrokuituliinalla
  • Vesitankkien tyhjennys ja vesihanojen sulkeminen säilytyksen ajaksi
  • Akkuen vieminen lataukseen
  • Lentopäiväkirjan täyttö
  • Koneen peittely halliin/koneen purkaminen putkeen.

Koneen matkapäiväkirjan täyttö

Ohjaajan on heti lentonsa jälkeen huolehdittava matkapäiväkirjan täyttämisestä, myös matkalentokilometrit on syytä merkitä tilastoinnin helpottamiseksi. Matkapäiväkirjaan on tehtävä tarvittaessa merkinnät havaituista teknisistä puutteista, joista on hyvä myös ilmoittaa esim. lähimmälle kerhon lennonopettajalle tai jaoksen johtokunnan jäsenelle. Havaitut viat, vauriot ja puutteet on mahdollisimman pian kykyjen mukaan omatoimisesti korjattava tai ilmoitettava välittömästi kerhon huoltopäällikölle sekä jätettävä niistä selvä ilmoitus koneeseen (ei siirrettyihin vikoihin).

Koneiden ankkurointi

Koneiden ankkurointiin niiden ollessa ulkona on aina syytä kiinnittää huomiota, erityisesti jos kone jää ilman valvontaa. Sade/ukkoskuuron yhteydessä esiintyy usein hyvinkin voimakkaita tuulenpuuskia.

Pelastuslaskuvarjon käyttö ”ankkurointiin” on kielletty varjon metallisten osien siipiin aiheuttamien painaumien takia. Sopivina ankkurointipainoina voi hyvin käyttää esim. vedellä täytettyjä kanistereita, joilla tuetaan koneen siiven alle laitettavaa siipitukea. Tuet löytyvät joko kuljetusperävaunusta tai hallista.

Kone on ankkuroitava huolellisesti käyttäen siivenkärkipyörää, vesikanistereita ja kerhon tarkoitukseen soveltuvia siipipukkeja.

Ankkurointiin kannattaa aina kysyä apua kokeneemmalta kerholaiselta. Mahdollisia siipipainoja ei tule jättää ympäriinsä lojumaan, jossa ne saattavat olla vaaraksi hinauskoneille, autoille ja purjekoneille.

 

Koneiden säilytyspaikat

Hallissa Perävaunussa/Peitteissä ulkona
–      Junior (K2)

–      LS-4b (EE)

–      Discus 2b (2T)

–      LS-8-18 (ES)

–      Duo Discus XL (HIK).

–      ASG 29 (EZ)

 

Hallisäilytys

Hallissa säilytettävissä koneissa käytetään aina vähintään siipipusseja ja kuomupeitettä. DuoDiscus ja LS8 koneet säilytetään hallissa aina ilman siipien jatkopaloja.

Ulkosäilytys

Koneisen säilyttäminen ulkona ilman joka sään peitteitä on kielletty. ASG 29 koneeseen on CloudDancer-peitteet, joissa koneen säilyttäminen on sallittua touko-elokuussa lyhyinä jaksoina. Lähtökohtaisesti kone säilytetään putkessa. Jos on tiedossa sadetta, on kone purettava putkeen. Jäsen, joka jättää koneen peitteisiin ulos, on vastuussa koneen putkeen purkamisesta. Vastuu siirtyy eteenpäin sovittaessa toisen jäsenen kanssa tai jos kone varataan konejaossa.

Perävaunusäilytys

Koneiden säilyttäminen perävaunuissa on sallittua. Perävaunuille on varattu kaksi (2) paikkaa halliaukiolta. Muiden koneiden perävaunut ovat sijoitettuna 2-hallin läheisyyteen. Koneen purkamisessa/ kasaamisessa tulee aina olla vähintään yksi henkilö, joka on suorittanut toimenpiteen aikaisemmin.

Matkalennot

Lento, jossa ollaan koneen välitöntä ja suoraa liitomatkaa tai 10km kauempana kentän normaalista laskukierroksesta, katsotaan se matkalennoksi. Ennen lupaa matkalentoihin on

  • suoritettava 5 tunnin aikalento (HC-aika)
  • tyyppikokemuksen on oltava ainakin 5 laskua yhteensä
  • oltava kokemusta konetyypin purkamiseen, kokoamiseen sekä kuormaamiseen perävaunuun
  • alle 5 lentoa edelliskaudella lentävien suositeltavaa lentää 5 paikallislentoa jollakin 1-paikkaisella ennen matkalennolle lähtöä
  • suoritettava vuosittain 2 kpl lennonopettajan tai tyyppikouluttajan hyväksymää sarkalaskua.

 

Sarkalaskuissa Duo Discus XL ja ASG-29 kuittaavat muut tyypit alaspäin, LS-8-18/Discus 2b kuittaa LS-4b:n ja Juniorin. Lisäksi

Duo Discuksen päällikkönä matkalennoilla toimivalla pilotilla on oltava vähintään yksi onnistunut maastolasku millä tahansa purjelentokonetyypillä.

Sarkalaskujen lentämistä suositellaan aina. Niitä ei kuitenkaan tarvitse lentää, jos lentokokemus on yli 200 h ja onnistuneita maastolaskuja on vähintään 5 kappaletta sekä pilotilla on viime kaudella matkalentokokemusta vähintään 50 kilometriä.

Ensimmäisen matkalennon, jos aikaisempaa matkalentokokemusta ei ole, on oltava lennonopettajan hyväksyntä. Ensimmäiseksi matkalentotehtäväksi suositellaan Hopea- C matkaa vähintään 50 km.

Kerhon lennonopettaja voi peruuttaa matkalentoluvan, jos ohjaajan huolimaton toiminta antaa siihen erityistä aihetta. Jatkosta päättävät opettajat ja kerhon johtokunta yhdessä.

Matkalennon valmistelut

Matkalentojen harjoittaminen on matkalentoluvan saaneille suositeltavaa. Matkalennolle lähdettäessä on huolehdittava, että lento on kentällä olevien Räyskälän Ilmailukerhon jäsenten tiedossa ja että mahdollisesta noutamisesta on vähintään koukullisen auton kuljettajan kanssa etukäteen sovittu. Matkalentäjän on huolehdittava, että noutoon tarvittava perävaunu on käyttökelpoinen.

 

Muuta

Pelastusvarjon käyttäminen

Kerhon koneilla lennettäessä on käytettävä pelastusvarjoa, vaikka ilmailumääräykset eivät sitä edellyttäisikään.

Tarvikkeiden säilytys

Huoltotarvikkeita löytyy kerhon oman huoltotilan ”Pellikanpajan” varustehyllyistä, joissa säilytetään pääosa kerhon tarvikkeista. Kaikki akut säilytetään ja ladataan metallisessa akkukaapissa ”Pellikan pajalla”.

ASK-21 OH-817 Konevuokralippu

Kaksipaikkaiseen OH-817/ASK-21 tarvitaan koneenvuokralippu, jonka kerholaiset voivat käydä kuittaamassa Pellikan pajalla olevassa akkukaapissa olevaan listaan.

Kannustuspalkinnot

Dokumentteineen kokonaan saavutetusta ja Räyskälän Ilmailukerhon nimiin kirjatusta Hopea-C tai Kulta-C -merkistä kerho voi palkita.