LENTOTOIMINTAOHJE

Tähän lentotoimintaohjeeseen on koottu asioita mukavan ja turvallisen purjelentotoiminnan harjoittamiseksi Räyskälän Ilmailukerhossa. Purjelentojaoston kaluston käyttöoikeus on jäsenellä, jonka jäsenmaksu on maksettu, lupakirja ja medikaali ovat voimassa ja aiemmat lentomaksut on maksettu eikä jäsentä ole määrätty lentokieltoon. Lisätietoja saat kerhon sivuilta https://www.rayskalanilmailukerho.fi sekä purjelentojaoksen johtokunnan jäseniltä. Päivityksiä tehdään mahdollisesti myös kauden aikana.

Lentotoiminnan valvonta

Räyskälän ilmailukerhon kotikenttänä on Räyskälä (EFRY), jossa noudatetaan kentän pysyväismääräyksiä. Päivitetyt määräykset ovat luettavissa säätiön internet-sivuilta. Kerhon lennonopettajat ja kokeneet kerhon jäsenet ohjaavat toimintaa ja valvovat lentokokemusta yhdessä jaoston johtokunnan kanssa. Kokonaiskokemuksen lisäksi painotetaan varsinkin vuotuista lentotuntumaa. Luvan ohjeista poikkeamiseen voi antaa jaoston johtokunta, joka myös päättää toimenpiteistä sääntörikkomuksissa.

Kaudella 2017 otettiin käyttöön pilottikaavake, johon pilotti täyttää omat tietonsa. Erityisesti mahdollisen EASA lupakirjan omaavien pilottien on osoitettava, että vaaditut lentotunnit ja startit on suoritettu. Muutoin on lennettävä koululennot. Katso yhteenveto eri lupakirjojen kokemusvaatimuksista. Pilottikaavake palautetaan Timo Jokiselle.

Vakuutukset

Kerhon kalustolla on olemassa seuraavat vakuutukset:

  • kaikissa on lentovastuuvakuutus (kolmannen osapuolen vahinkojen varalta)
  • kaikilla koneilla on kaskovakuutus (kattaa koneelle aiheutuneet vauriot)
  • kaikilla koneilla on istuinpaikkavakuutus
  • perävaunuilla on liikennevakuutus ja kaskovakuutus

Koneen päällikön / perävaunua käyttävän kerhon jäsenen omavastuu vaurioissa on vakuutusyhtiön koneen tai perävaunun kaskovakuutuksessa määrittämän omavastuun suuruinen. Lentovastuu- ja istuinpaikkavakuutukset vastaavat ilmailumääräysten edellyttämää vähimmäistasoa. Mikäli jäsenen omat paperit eivät ole kunnossa, niin jäsen vastaa koko vahingosta (mikäli vakuutusyhtiö vähentää korvausta tai ei korvaa vahinkoa kerholle). Koneen vakuutukset voi tarkistaa koneen asiapaperikansiossa olevista vakuutustodistuksista. Lisäksi kerholla on (Suomen Ilmailuliiton kautta) toiminnan vastuuvakuutus sekä SIL:n henkilöjäsenillä Ilmailijan tapaturmavakuutus (Sporttiturva). Kts https://www.ilmailuliitto.fi/ilmailuliitto/jasenasiat/jasenedut/.

Tarkastus- ja kertauskoululennot

Lentokokeiden ja tarkastuslentojen (lupakirjat, kelpuutukset ja oikeudet) lisäksi kerhossa lennetään nk. ”kevätkertauskoululentoja” ja ”kerhotarkastuslentoja”, jotka katsotaan tavallisiksi koululennoiksi. Kevät- tai kerhotarkkarille tultaessa jäsenmaksun on oltava maksettu ja opettajalle on näytettävä lupakirja, medikaali ja lentopäiväkirja, johon opettaja kuittaa ”tarkkarin” suorituksen. Lentokokeet ja tarkastuslennot lupakirjoja ja kelpuutuksia varten katso Lennonopettajat.

Lentokaudella järjestetään 2-3 kevätkertaustilaisuutta, joista yhteen on pakollista osallistua, mikäli haluaa lentää kerhon kalustolla kauden aikana. Tarkastus- ja kertauslentoja tarvitsevien on otettava ennalta yhteys lennonopettajaan ja osallistuttava koneiden aamukiilaukseen (katso Lentovuorot). Kerhon opettajien päivystysvuorot ilmoitetaan kevään aikana kerhon kotisivulla sekä kerhokaapin ovessa olevalla listalla, kun ne on saatu sovittua Räyskälä-säätiön ja opettajien kanssa.

Kevätkertauskoululennot (vanhat jäsenet)

Lentokausi aloitetaan kevätkertauskoululennolla mieluiten oman kerhon, eli Räyskälän Ilmailukerhon opettajan kanssa. Kevätkertauskoululennon voi lentää myös toisen Räyskälä-säätiön jäsenkerhon lennonopettaja, kunhan asiasta ilmoitetaan jollekulle kerhon lennonopettajista puhelimitse tai suullisesti. Mikäli lentoja on edellisellä viisi tai vähemmän, on erittäin suositeltavaa lentää kertauskoululento tai lentoja oman kerhon opettajan kanssa. Tyypittämisestä Räyskälän Ilmailukerhon koneisiin päättävät lennonopettajat, varsinaisen perehdyttämisen voi antaa myös ko. tyyppiin perehtynyt henkilö.

Kevätkertauskoululentoja ei tarvitse lentää, kun

  • kokonaislentokokemus on yli 200 tuntia ja
  • edellisellä kaudella on lennetty ainakin 5 lentoa.

Uusi tarkkari pitää lentää (alle 200h lentäneet), jos

  • edellisestä purjelennosta on yli 2 kuukautta ja
  • lentoja koko kaudella on alle 5.

Mikäli kahden edellisen kauden lentokokemus on vähäinen – alle 10 lentoa per kausi – kannattaa sekä opettajan että oppilaan valmistautua lentämään useampia koulukeikkoja kuin vain perinteinen 2-4 lennon kevätkertausrupeama.

Kevättarkkarilla tarkastetaan jäsenen riittävää valmiutta turvalliseen lentämiseen ja omatoimiseen lennonsuunnitteluun paikallislennoilla, minkä vuoksi epävarmalla kelillä on irrotuskorkeutena käytettävä 1000 metriä.

Kevättarkkarin hyväksynyt opettaja voi harkintansa mukaan rajoittaa lennettyjen tyyppien käyttöä ja määrätä kauden ensimmäisille lennoille jonkin helpomman koneen, kuin millä aikaisemmin on lennetty.

Em. säännöt kevätkertauskoululennoista koskevat myös opettajia

Uusien jäsenten kerhotarkkarit

Uuden jäsenen on lennettävä kerhon lennonopettajan kanssa kerhotarkastuslento, jonka jälkeen opettaja voi antaa luvan kerhon kaluston käyttöön. Lennonopettaja voi antaa luvan kaluston käyttöön ilman tarkkaria, jos katsoo lentokokemuksen ja -tuntuman riittävän hyväksi ja jäsenen jäsenmaksu on suoritettu.

Kaksipaikkaiseen OH-817/ASK-21 tarvitaan koneenvuokralippu, jonka kerholaiset voivat käydä kuittaamassa kerhon kaapissa olevaan listaan. Katso konevuokralipun hinta lentomaksut-sivulta.

Perehdytyskoulutus

Uudella konetyypillä lentämiseen on ilmailumääräyksen PEL M2-41 mukaan saatava perehdytyskoulutus

Ohjeelliset tuntirajat:

Tyyppi Aikaisempi tyyppi Tuntiraja
SZD Junior ASK-21/ koulukone Opettajan harkinta
LS-4b ASK-21, Astir tai vastaava 35 h / opettajan harkinta
LS-8-18 LS-4 tai vastaava 50 h kokonaiskokemus
Discus 2b LS-4 / LS-8 tai vastaava 50 h kokonaiskokemus
ASG-29 LS-8 / Discus 2b tai vastaava 100 h kokonaiskokemus
Duo Discus XL tyyppikoulutus 100 h kokonaiskokemus (päällikkönä lennettäessä)

 

Perehdytyskoulutus voidaan antaa kun:

  • kaksi kerhon omaa lennonopettajaa sitä suosittelee ja
  • edellisellä tyypillä on lennetty ainakin 10 lentoa eikä lentotavasta/laskuista kaudella ole ollut erityistä huomauttamista.

Em. tuntirajat ovat ohjeellisia. Erityisesti painotetaan viimeaikaista lentokokemusta. Toisessa kerhossa lennetyt tyypit kelpaavat pääsääntöisesti sellaisenaan, tuntirajoista huolimatta. Luvan antaa kerhotarkkarin lentänyt lennonopettaja.

Kaikissa tapauksissa lentokokemus, lentotuntuma, lentokäsiala ja opettajien harkinta ratkaisevat. Poikkeuksista päättää purjelentojaoston johtokunta. Räyskälä-säätiön koulutuslupaan ovat merkittynä: Junior, LS-4b ja Duo Discus XL.

Parhaan lennetyn tyypin käytön aloitusta voi kevättarkastuslennon lentänyt lennonopettaja harkintansa mukaan siirtää. Ja joissain tapauksissa on järkevää lentää ainakin yksi laskeutuminen harjoituskoneella opettajan valvonnassa, jotta nähdään miten laskeutumiset sujuvat, etenkin jos viimeaikaisen lentokokemuksen määrä on vähäinen (alle 10 lentoa viimeisen kahden edellisen kauden aikana).

Tyyppien lentäminen

Tyyppilennon tarkoituksena on rauhallinen tutustuminen oudon konetyypin ohjattavuuteen ja suorituskykyyn, koska ennakkotuntumaa ei vielä ole. Räyskälän Ilmailukerhossa voi tyyppikoulutuksen antaa tyypitystä suosittelevien kahden kerhon lennonopettajan yhdessä valitsema, konetyypin hyvin tunteva henkilö. Jos tyyppikoulutettava on lento-oppilas, on tyypittäjän oltava lennonopettaja.

Tyyppikoulutus koostuu:

  • lentokäsikirjaan ja koneeseen tutustumisesta ja kuulustelusta maassa
  • tyyppikouluttajan antamasta koneen purkamis- ja kasauskoulutuksesta, LS-8:n ja ASG-29:n kohdalla myös erilaisten siivenkärkipalojen käytöstä ja niiden vaikutuksesta lento-ominaisuuksiin sekä vesipainolastin käytöstä ja vaikutuksesta konetyyppiin,
  • tyyppikouluttajan antamasta opastuksesta (briefauksesta) koneen ohjausominaisuuksiin,
  • ASG 29 kohdalla myös opastuksesta laippojen oikeaan käyttöön lentoonlähdössä, lennolla eri nopeuksilla ja lähestymisessä/laskussa,
  • Duo Discus XL:llä lennettäessä laskulaippojen tehon merkitys laskussa sekä muita koneita suuremman lentomassan huomiointi ja
  • lennosta yleensä tasaisessa säässä (ei haitallista sivutuulta): esim. 1. hinaus 750 metriin ja 2. hinaus laskuharjoituksena 250 metristä.

Jos tyyppilentojen valvojalla ei ole ollut erityistä huomautettavaa, voidaan tämän jälkeen lentää ensimmäiset paikallislennot termiikissä. Matkalentoja uudella tyypillä koskevat matkalento-ohjeet.

Matkalennot

Lento, jossa ollaan koneen välitöntä ja suoraa liitomatkaa tai 10km kauempana kentän normaalista laskukierroksesta, katsotaan se matkalennoksi. Ennen lupaa matkalentoihin on

  • suoritettava 5 tunnin aikalento (HC-aika)
  • tyyppikokemuksen on oltava ainakin 5 laskua yhteensä
  • oltava kokemusta konetyypin purkamiseen, kokoamiseen sekä kuormaamiseen perävaunuun
  • vuosittain vähän lentävien suositeltavaa lentää 5 paikallislentoa jollakin 1-paikkaisella ennen matkalennolle lähtöä
  • suoritettava vuosittain 2 kpl kahden jäsenen (toinen on lennonopettaja) hyväksymää ja onnistunutta sarkalaskua.

Sarkalaskuissa Duo Discus XL ja ASG-29 kuittaavat muut tyypit alaspäin, LS-8-18/Discus 2b kuittaa LS-4b:n ja Juniorin. Lisäksi Duo Discuksen päällikkönä matkalennoilla toimivalla pilotilla on oltava vähintään yksi onnistunut maastolasku millä tahansa purjelentokonetyypillä.

Sarkalaskujen lentämistä suositellaan aina. Niitä ei kuitenkaan tarvitse lentää, jos lentokokemus on yli 200 h ja onnistuneita maastolaskuja on vähintään 10 kappaletta sekä pilotilla on viimeaikaista matkalentokokemusta.

Ensimmäisen matkalennon, jos aikaisempaa matkalentokokemusta ei ole, on oltava lennonopettajan valvoma. Ensimmäiseksi matkalentotehtäväksi suositellaan Hopea- C matkaa vähintään 50 km. Kerhon lennonopettaja voi peruuttaa matkalentoluvan, jos ohjaajan huolimaton toiminta antaa siihen erityistä aihetta. Jatkosta päättävät opettajat ja kerhon johtokunta yhdessä.

Kannustuspalkinnot

Dokumentteineen kokonaan saavutetusta ja Räyskälän Ilmailukerhon nimiin kirjatusta Hopea-C tai Kulta-C -merkistä kerho voi myöntää 2 hinauslippua. Kun Hopea- tai Kulta-C diplomi on myönnetty, ilmoitus johtokunnalle ja hinausliput myönnetään.

Matkalennon valmistelut

Matkalentojen harjoittaminen on matkalentoluvan saaneille suositeltavaa. Matkalennolle lähdettäessä on huolehdittava, että lento on kentällä olevien Räyskälän Ilmailukerhon jäsenten tiedossa ja että mahdollisesta noutamisesta on vähintään koukullisen auton kuljettajan kanssa etukäteen sovittu. Matkalentäjän on huolehdittava, että noutoon tarvittava perävaunu on käyttökelpoinen. Matkalentäjällä on oltava kokemusta konetyypin purkamisesta ja kokoamisesta.

Matkalennon (kuten muidenkin lentojen) pituus on arvioitava ajallisesti niin, että ennen lähtöä paikalla olevat muut ko. koneen käyttäjät huomioidaan. Muutoin koneet ovat ajankäytön suhteen vapaita ja tarvittaessa sovitaan asiasta radiolla.

Lentovuorot

Aamukiilaus

Räyskälän Ilmailukerhon aamurutiinit alkavat 09:00 aamukiilauksella II-hallin “isossa päässä”, halliaukiolla.

Kerhon koneet jaetaan paikalle saapuneiden kerholaisten kesken hyvässä sovussa ja jos samalle koneelle on useampia lentäjiä, sovitaan lentovuoroista ja lentojärjestyksestä. Jos kaikkia koneita ei ole jaettu, pyritään välttämään koneen jakamista päivän aikana. Koneiden jaossa jäsenellä, jolla on edellisestä lennosta kerhon koneella lyhyempi aika, on annettava toiselle jäsenelle mahdollisuus lentää haluamansa lento.

KAIKKI pilotit yhdessä osallistuvat hallin tyhjentämiseen klo 09:00 yhteistyössä muiden kerhojen ja lentäjien kanssa. Näin toimimalla toivottavasti useampi lentäjä oppii turvallisesti tyhjentämään hallin ja käsittelemään koneita.

Aamukiilaukseen osallistuminen on erittäin suositeltavaa, jotta myös vähemmän lentäneet voivat saada ohjausta lentopäivän suunnitteluun, ja kaikki päivän aikana lentävät ovat kerholaisten tiedossa.

Kisavaraukset

Kisakonehakemukset on esitettävä purjelentojaoston johtokunnalla määräaikaan mennessä (katso Ajankohtaista). Kisavarausmaksu maksetaan varatuilta päiviltä (katso Lentomaksut).

Hakijoita pyydetään hakemuksessaan mainitsemaan kilpailu/kilpailut, joihin haluaa osallistua, sekä haettu kone + mahdollinen 2./3. vaihtoehto, sen varalta, mikäli päällekkäisiä hakemuksia tulee.

Hakemuksia myönnettäessä otetaan huomioon seuraavat asiat: Jäsenen viimeaikainen kerhotyöaktiivisuus (mm. huoltoihin osallistuminen, hallintotyöt, varainhankinta, opettajana toimiminen)

Päällekkäisten hakemusten tapauksissa huomioidaan hakijan viimeaikaisen kerhotyöaktiivisuuden lisäksi edellisen kahden vuoden aikana myönnetyt kisakoneet. Kisakoneita myönnettäessä pyritään jäsenten tasapuoliseen kohteluun.

Jos hakija ei käytä joko kokonaan tai osittain hänelle myönnettyä konevarausta, siitä on viipymättä ilmoitettava jaoston jäsenille (että muut voivat lentää) sähköpostitse.sähköpostitse. Mikäli konevaraus perutaan alle kolme viikkoa ennen varauksen alkua, joutuu jäsen maksamaan varausmaksun anotun varauksen ajalta.

Poikkeuksista päättää jaoston johtokunta.

Kesken kauden on mahdollista tehdä hakemuksia, ne käsittelee tapauskohtaisesti jaoston johtokunta huomioiden mm. kaluston riittävyyden muille jäsenille.

Viikkovaraussysteemi ma – pe

Arkiviikkoina maanantaista perjantaihin ovat voimassa viikkovaraukset, joita jäsenet ovat voineet tehdä kevättalven aikana. Viikoittain viikkovarauksen piirissä voi olla on kerrallaan kaksi konetta seuraavista: LS8-18 (ES), Discus 2b (2T), ASG-29 (EZ) ja Duo Discus (HIK). Junior (K2) ja LS-4b (EE) ovat varattavissa vain kilpailuihin tai lentoleireille.

Viikkovaraustoiveet pyydetään jaoston johtokunnan käsittelyyn määräaikaan mennessä (katso Ajankohtaista) ja ne julkaistaan mahdollisimman pian tämän jälkeen (katso Konevaraukset). Kerhon jäsenellä on oikeus kahteen (2) varausviikkoon, jotka eivät voi olla peräkkäin. Henkilöllä joka on varannut koneen kahteen tai useampaan kilpailuun, on oikeus tehdä vain yksi viikkovaraus kisavarausten lisäksi. Varauslistaa ylläpitää purjelentojaoston sihteeri. Varauksista päätetään varaustilaisuudessa, joka on kerhon kevätkokouksen yhteydessä. Listan ulkopuolella olevia koneita koskee normaali aamukiilaus.

Lentäjän tekemä viikkovaraus koskee koneyksilöä ja on voimassa kunakin päivänä vain, jos pilotti itse on halleilla kello 09:00 vahvistamassa varauksensa ja avustamassa koneiden kasaamista ja hallin purkua. Jos pilotti ei ole tuolloin paikalla, on varausvuoro päivän osalta menetetty ja kone vapaasti ”kiilattavissa”. Lentäjiä, joilla on juuri ollut viikkovaraus jostakin koneesta, kehotetaan antamaan tilaa muille lentäjille.

Useampien varausten sattuessa samalle viikolle, johtokunta voi päättää kyseisen viikon varaajasta ko. henkilöiden kanssa neuvotellen ja samalla huomioiden mm. varaajien aktiivisuuden kerhotöissä.

Varausviikon mahdollisesta perumisesta on ilmoitettava heti kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin edellisen viikon keskiviikkona, jaoston johtokunnalle, jäsenpalvelun kautta jäsenlistalle sekä jollekin Räyskälässä olevalle kerholaiselle, joka välittää tiedon muille paikallaolijoille sekä merkitsee peruutuksen varauslistaan.

Mikäli varaaja ei ilmaannu varausviikolle eikä ilmoita peruutuksesta, johtokunta voi mitätöidä ko. henkilön sekä kuluvan, että seuraavan lentokauden varausoikeuden. Vuokraus kerhon ns. ulkopuolisille, joka liittyy kerhoon vain lentääkseen kerhon kalustolla (kumminkin oltava kerhon jäsenmaksu maksettuna) esim. kansalliset ja kansainväliset kilpailut. Vuokrahintaa tarkastellaan ja korjataan vuosittain yleisen hintatason mukaiseksi.

Kaluston käsittely

Päivätarkastukset

Purjekoneen päivätarkastuksesta ja kunnosta päivän toimintaa varten vastaa lennon päällikkö. Päivätarkastuksessa havaitut lentotoimintaan vaikuttavat puutteet pitää hoitaa kuntoon. Lähes aina on syytä kiinnittää huomiota myös koneen yleiseen siisteyteen. Pesu ja imurointi ovat useinkin paikallaan. Epäilyttävien havaintojen osalta ota aina yhteys lennonopettajaan tai kokeneempaan kerholaiseen ennen lennolle lähtöä. Vioista ilmoitetaan aina kerhon huoltopäällikölle tai paikalla olevalle lennonopettajille sekä tilanteen niin vaatiessa myös koneen huoltovastaavalle.

Kaluston käsittely

Purjekoneita voidaan varovaisuutta noudattaen vetää autolla radan päähän. Pakettiautolla veto kärkipyörää käyttäen on kokonaan kielletty. Jos konetta vedetään ilman saattajaa siiven kärkipyörää käyttäen, on käytettävä riittävän hidasta vetonopeutta. Ensimmäistä kertaa ilman saattajaa vedettäessä on mukana oltava kokeneempi opastaja. Koneiden ankkurointiin niiden ollessa ulkona on aina syytä kiinnittää huomiota, erityisesti jos kone jää ilman valvontaa. Sade/ukkoskuuron yhteydessä esiintyy usein hyvinkin voimakkaita tuulenpuuskia.

Pelastuslaskuvarjon käyttö ”ankkurointiin” on kielletty varjon metallisten osien siipiin aiheuttamien painaumien takia. Sopivina ankkurointipainoina voi hyvin käyttää esim. vedellä täytettyjä kanistereita, joilla tuetaan koneen siiven alle laitettavaa siipitukea. Tuet löytyvät joko kuljetusperävaunusta sekä hallista. Kanistereita löytyy hallista kerhokaapin läheisyydestä tai halliaukiolta putkien vierestä.

Ankkurointiin kannattaa aina kysyä apua kokeneemmalta kerholaiselta. Mahdollisia siipipainoja ei tule jättää ympäriinsä lojumaan, jossa ne saattavat olla vaaraksi hinauskoneille, autoille ja purjekoneille.

Lähtöpaikalla tulee huomioida, etteivät kuljetusvälineet jää lojumaan sinne tänne, vaan ne laitetaan yhteen kasaan riittävän kauas kiitotiestä (Räyskälässä kalkkiviivan taakse). Irrallaan lojuvat tavarat haittaavat liikennettä voivat tulla yliajetuksi esim. autolla tai putkella.

Purjekoneista hallisäilytyksessä ovat Junior (K2), LS-4b (EE), Discus 2b (2T), LS-8-18 (ES) ja Duo Discus XL (HIK). Näissä koneissa on käytettävä vähintään siipipusseja sekä kuomun peitettä. ASG:hen (EZ) on hankittu suojapeitot CloudDancer, konetta voidaan peiteltynä ja hyvin ankkuroituna säilyttää ulkona touko-elokuussa. Mikäli on tiedossa kovasateinen jakso tai ukkosia, on kone purettava putkeen. Duo Discus XL (HIK) säilytetään hallissa ilman jatkopaloja, samaten LS-8-18 (ES) laitetaan halliin 15m versiona. Perävaunupaikkoja halliaukiolle on vuokrattu 2 kpl. Kerhon kalustoa ei säilytetä ulkona ilman joka sään peitteitä. Muut perävaunut sijoitetaan II-hallin välittömään läheisyyteen.

Vesitankit tyhjennetään yöksi ja koneen vesihanat jätetään kiinni -asentoon. Koneessa on käytettävä kabiinin peitettä. Yökosteudessa kostuneita peitteitä ei saa rutata putkeen tai muuallekaan myttyyn homehtumaan. Kone on ankkuroitava huolellisesti käyttäen siivenkärkipyörää, vesikanistereita ja kerhon tarkoitukseen soveltuvia siipipukkeja.

Koneet ovat helppoja käsitellä, kunhan purkamisissa ja kokoamisissa sekä hallikäsittelyssä noudatetaan käsikirjan ohjeita ja huolellisuutta. Koneen viimeinen lentäjä on velvollinen huolehtimaan, että koko kone on lentopäivän jälkeen puhdas eli lentopäivän aikana kertyneet epäpuhtaudet pestään pois, käyttäen siihen sopivia pesuvälineitä, jarrukotelot kuivataan ja koneeseen laitetaan peitteet ja se siirretään halliin tai puretaan perävaunuun. Akku/akut on laitettava yöksi lataukseen ja Oudiet/loggerit vastaavasti hallikaappiin. Jokaisen kerhon jäsenen on huolehdittava, ettei kerhon kalustoa unohdu ulos yöksi, sateeseen tai ankkuroimatta. Tarkoitus on säilyttää koneet turvallisina, hyväkuntoisina ja aloittaa lentäminen heti kelin alkaessa.

Pelastusvarjon käyttäminen

Kerhon koneilla lennettäessä on käytettävä pelastusvarjoa vaikka ilmailumääräykset eivät sitä edellyttäisikään.

Koneen matkapäiväkirjan täyttö

Ohjaajan on heti lentonsa jälkeen huolehdittava matkapäiväkirjan täyttämisestä, myös matkalentokilometrit on syytä merkitä tilastoinnin helpottamiseksi. Matkapäiväkirjaan on tehtävä tarvittaessa merkinnät havaituista teknisistä puutteista, joista on hyvä myös ilmoittaa esim. lähimmälle kerhon lennonopettajalle tai jaoksen johtokunnan jäsenelle. Havaitut viat, vauriot ja puutteet on mahdollisimman pian kykyjen mukaan omatoimisesti korjattava tai ilmoitettava välittömästi kerhon huoltopäällikölle sekä jätettävä niistä selvä ilmoitus koneeseen (ei siirrettyihin vikoihin).

Tarvikkeiden säilytys

Huoltotarvikkeita löytyy kerhon oman hallin varustehyllyistä joissa säilytetään pääosa kerhon tarvikkeista.

Close Menu